Kuvittelin eilen, että tänään jumpalle menee tervejalkainen nainen, no ei mennyt, mutta mummojumppa on oikein piristävää. Hikihän siinä tulee silleen sopivasti. Äitikin jaksoi hyvin 87 vuoden iästään huolimatta. Tämä on meille yhteinen harrastus. Haen hänet jumpalle ja sitten tullaan meille keitolle (tänään siskonmakkarakeittoa). Loppupäivä meneekin sitten sudokun tahtiin. Se tässä on parasta kun ei tarvitse pakosti aamulla nousta aikaisin ja lähteä töihin, vaan voi ihan vapaaehtoisesti mennä vaikka jumpalle. Vuosi tätä eläkeläisen elämää on mennyt tosi nopeasti ja aika ei ole käynyt pitkäksi.
Sunnuntai
Aloitin ennen kuin ajattelin, että pitää olla teksti valmiina kun aloittaa.
Huonosti nukutun yön jälkeen ei ajatus ole kirkkaimmillaan kun kankku ja jalka ovat valvottaneet jo pari viikkoa. Herätyskin oli ihan liian aikasin 6.30 kun mies lähti hirvimetsälle (niin eilenkin). No nyt olen itseni saanut kuitenkin sen verran liikkeelle, että pyykit on pesty ja astianpesukone tyhjennetty ja täytetty uudelleen. Nyt on aika yrittää lukea huomisen espanjankurssin läksyjä, että kehtaa huomenna tunnille mennä. Yritän tässä ontuvana ”Eriksonina” saada jotain positiivista kerrottavaa seuraavaan tekstiin.
Moikka maailma!
Tervetuloa! Tämä on ensimmäinen blogimerkintäsi. Muokkaa tai poista tämä, ja aloita kirjoittaminen!